Petohankeuutisia
Hanke päättyi 31.5.2014
Hanke päättyi 31.5.2014 runsaan kolmen vuoden mielenkiintoinen uurastuksen jälkeen. Työ hankkeessa toteutettujen toimien osalta sen sijaan jatkuu. Maailmaa ei tältäkään osin saatu vielä valmiiksi!
Hankkeen ohjausryhmä totesi 22.4.2013 hankkeen onnistumista kuvaavassa loppulausunnossaan mm. seuraavaa:
”Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisyhanke on toiminut hankesuunnitelman mukaisesti ja on täyttänyt tavoitteet, jotka sille asetettiin.
Hanke on luonut poronhoitotyöhön uudenlaista osaamista ja uudenlaisia yhteistyömuotoja. Hanke on pystynyt todistettavasti osoittamaan poronhoitajille uuden pantateknologian käytöstä syntyviä etuja sekä taloudellisia ja hyötyjä. Samalla on osoitettu laitevalmistajille käytännön testaustyön kautta laitteiden kehittämiskohteita ja kehittelytyön kannattavuus olemassa olevien laitemarkkinoiden näkökulmasta. Aktiivisen tiedotustyön avulla hankkeen tuloksia on onnistuttu levittämään laajasti myös hankealueen ulkopuolelle. Hanketoimen toteutuksen yhteydessä on selvästi todettu jatkokehittelytyön tarpeellisuus erityisesti petovahinkoja ennaltaehkäisevien menetelmien ja laitteiden kehittelytyön osalta.”
Kiitämme lämpimästi kaikkia hankkeen toimiin osallistuneita ja toivotamme menestystä tulevissa töissänne!
Raadonetsintäkoirien työkäytön kehittäminen
Petohankkeen viimeinen raadonetsinnän tilaisuus järjestettiin Suomussalmella ja Kuusamossa 15.-17.11. Suomussalmella tarkastettiin Tracker Oy:n kuolleisuuslähettimien ilmaisemia hälytyskohteita. Kuusamossa liikuttiin satelliittilähettimellä valjastetun Tytti-maakotkan paikannuspisteillä.
Lämpimät kiitokset kaikille kolmen vuoden aikana tilaisuuksiin osallistuneille koira-aktiiveille sekä kouluttajana toimineelle Reijo Hynyselle!!
Maakotkat ja koirat poronhoitajien työkavereina sekä muita vahinkojen ehkäisykeinoja
Suomussalmen kunnan vetämän Petohankkeen taustalla on eteläisen poronhoitoalueen vähintäänkin ongelmallinen tilanne. Maasuurpedot ovat raunioittamassa porotaloutta eteläisellä poronhoitoalueella. Kasvaneiden petokantojen negatiiviset vaikutukset ulottuvat myös kotieläintiloille. Metsästyksessä käytettävät koirat ovat pahimmilla petoalueilla vaarassa joutua pedon saaliiksi.
Poronhoitaja saavat korvauksen maasuurpetojen tappamasta porosta vain, jos kuollut poro onnistutaan löytämään. Petovahinkojen etsinnästä on tullut oleellinen lisätyö muun poronhoitotyön ohessa. Porotalouden luonne on muuttunut eteläisellä poronhoitoalueella totaalisesti. Petohanke teetti aiheesta esiselvityksen Lapin yliopistolla. Esiselvitys löytyy oheisen linkin takaa.
Hanke järjesti Kuusamossa 17.10.2013 tilaisuuden, jossa kerrottiin Petohankkeen ajankohtaisista asioista. Pääaihealueina olivat alla lyhyesti kuvatut aiheet:
1. Koira poronhoitajan työkaverina
Tarkkanenäiset koirat ovat osoittautuneet erinomaisiksi apureiksi poronraatojen etsinnässä. Erityisesti lumettomaan aikaan suuri osa kuolleista poroista olisi jäänyt löytämättä ilman ihmisen parhaan kaverin apua. Petohankkeen yhtenä osana on kehittää tätä toimintaa, joka on monessa osassa poronhoitoaluetta jäänyt unholaan. Hanke on saanut tehtävään avuksi alan ehdottoman asiantuntijan, haukiputaalaisen Reijo Hynysen. Hynysellä on vankka kokemus poliisin ruumis- ja huumekoirien koulutuksesta sekä koirien työkäytöstä. Lisäksi hän toimii aktiivisesti Suomen Kennelliiton luonnetestaajana. Reijo Hynysen johdolla Kainuun ja Koillismaan alueilla on järjestetty useita tilaisuuksia, joiden tarkoituksena on ollut kehittää koirien työkäyttöä raadonetsinnässä.
2. Maakotka rekrytoitu kuolleiden porojen etsintään
Monet eläimet hyödyntävät ravinnokseen kuolleita eläimiä. Poronhoitajat ovat kautta aikain seuranneet raatoja hyödyntävien eläinten, mm. korppien liikkeitä petovahinkojen etsinnässä. Kaksi korppia valjastettiin radiolähettimellä. Operaation tarkoituksena oli testata paitsi korpin, myös radiolähettimen käyttökelpoisuutta. Tuloksista on kerrottu mm. oheisessa Poromies-lehden artikkelissa. Korppiprojektin innoittamana paikallinen Kallioluoman paliskunta hankki satelliittilähettimen ja teki urakkasopimuksen Tytti-nimisen maakotkan kanssa (kuva yllä) kuolleiden porojen etsinnästä. Aluksi lintu suhtautui yhteistyöhön vastahakoisesti ja sanoi esisopimuksen irti ahman avustuksella. Ahma vaurioitti Olli-Pekka Karlinin virittelemää pyydystä. Lopulta Karlin ja paliskunnan poromiehet tekivät Tytille tarjouksen, josta lintu ei voinut kieltäytyä. Tytti on löytänyt jo raatoja ja tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella voidaan operaation katsoa onnistuneen. Maakotka-aihe oli näyttävästi esillä valtakunnan medioissa (mm. YLE:n pääuutisissa).
3. Laumanvartijakoirat petovahinkojen ennaltaehkäisjöinä
Laumanvartijakoirien käytöstä petovahinkojen ennaltaehkäisijöinä on eteläisessä Euroopassa pitkät perinteet. Laumaa vartioivien koirien käyttö myös eteläisessä Suomessa on yleistynyt. Helsingin yliopiston tutkija Teet Otstavel on syvällisesti perehtynyt aiheeseen ja on ollut Petohankkeen asiantuntijana laumanvartijakoiriin liittyvissä tilaisuuksissa. Lisäksi Otstavel kirjoittanut aiheesta mm. aiemmin toteutetun hankkeen tuottamaan Petovahinkojen ennaltaehkäisyopas alkutuotantotilallisille - nimiseen oppaaseen. Otstavelin mukaan tiloilla, joilla laumaa vartioivia koiria on otettu käyttöön, ovat petovahingot joko täysin loppuneet tai ainakin ratkaisevasti vähentyneet. Tämä on innoittanut Petohanketta välittämään toiminnasta tietoa alasta kiinnostuneille myös pohjoiseen Suomeen. Otstavel oli kertomassa aiheesta myös Petohankkeen Kuusamossa järjestetyssä tilaisuudessa.
4. Petovahinkojen ennaltaehkäisy
Poronhoidon kannalta petovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevat keinot ovat vähissä. Syy on toiminnan luonteessa: vapaana laiduntavaan, puolivilliin poroon kohdistuva petouhka on hyvin vaikeasti torjuttavissa. Vasonta-aikainen aitaaminen on tehokas, mutta kallis keino ehkäistä petovahinkoja. Tehostettu valvonta toimii tietyissä tapauksissa. Porojen ympärivuotinen aitaaminen taas on poissuljettu ajatus pelkästään sairastumisriskin vuoksi. Käytössä olevat poropannat toimivat enaltaehkäisevänä keinona lähinnä vahinkojen leviämisen kannalta. Poron poikkeuksellinen liikehdintä näkyy nettiseurannassa ja poronhoitaja pääsee karkottamaan pedon pois alueelta. Usemmiten vahingot ovat kuitenkin päässeet jo syntymään.
Sen sijaan kotieläintiloilla keinovalikoima on huomattavasti laajempi. Tehokkain mutta kallein keino on suojattavien eläinten aitaus. Tietyissä tapauksissa aitamateriaali on saatavissa Suomen riistakeskuksen kautta ilmaiseksi. Tilanomistajan tehtäväksi jää aidan pystytys. Erilaisista ennaltaehkäisymenetelmistä on saatavissa tietoa mm. Petovahinkojen ennaltaehkäisyoppaasta.
Petohanke on valinnut oppaaseen kootuista ennaltaehkäisykeinoista hanketesteihin kaksi laitetta: liiketunnistimen kautta aktivoituvan äänipelotelaitteen prototyypin sekä liikennetarvikkeita myyvän Trafino Oy: n maahantuoman Pirunsilmä -nimellä kulkevan vilkkuvan valosilmän. Valosilmä aktivoituu hämärässä ja vilkuttaa nopeafrekvenssistä punaista valoa. Pirunsilmän teho perustuu tutkimusten mukaan siihen, että pedoilla on sisäänrakennettuna luontainen pelko vilkkuvaa, punaista valoa kohtaan. Testauksia on tehty eri puolella Kainuuta ja Koillismaata.Sittemmin laitetta maahantuonut Trafino Oy on luopunut Pirunsilmän maahantuonnista, mutta laitetta voi tilata suoraan valmistajalta.
Molempien laitteiden pääkäyttökohteita ovat mm. ne kotieläintilat, joilla ulkona laiduntavilla eläimillä on korkea riski joutua maasuurpetojen hyökkäyksen kohteeksi. Testaus toteutettiin maatilamatkailua ja eräelämyksiä tarjoavalla Arolan tilalla Suomussalmella. Äänipelotteen tehosta ei valitettavasti ole saatu dokumentoitua tietoa. Tosin on todettava, etta yhdelläkään tilalla, jossa oli potentiaalinen petovahinkovaara olemassa ja joille laite toimitettiin testattavaksi, ei vahinkoja laitteen testiaikana sattunut.
Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg kertoi Kuusamon tilaisuudessa petovahinkojen ennaltaehkäisykeinoista Suomessa ja muualla maailmassa.
Petohankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Ilmari Schepel kirjoitti blogissaan tilaisuudesta.
5. Porotalouden tulevaisuusselvitys
Lapin yliopisto teki hankkeen toimeksiannosta ja tuensiirtosopimuksen turvin selvityksen porotalouden nykytilasta ja tulevaisuudesta pahiten petovahingoista kärsineiden eteläisten paliskuntien alueilla. Selvityksen tavoitteena oli saada ulkopuolisen tekemän selvityksen voimin porotalouden nykytilasta sekä selvittää poronhoitajien käsitystä elinkeinonsa tulevaisuudesta.
Selvitys toteutettiin Hallan, Näljängän, Hossa-Irnin ja Kallioluoman paliskunnissa haastattelemalla 12 porotalouden harjoittajaa. Selvityksen tulokset voisi tiivistää seuraavasti: 1) Poronhoitajakaarti vanhenee ja vähenee. Yhdessä tekemiseen perustuvan ammatin harjoittaminen on muodostumassa hupenevalle poronhoitajakaartille liian kuormittavaksi 2) Nuoria on vaikea saada alalle 3) Linjaristiriitoja siitä, keskitytäänkö poronlihan tuotantoon vai ”alennutaanko” elämään petovahinkokorvauksilla 4) Petovahingot raunioittavat porotalouden.
6. Hankkeen maastotyöt
Poronomistajalla on mahdollisuus saada maastosta löytyneestä, maaseutuviranomaisen tarkastamasta porosta korvausta. Edellytys on siis se, etta poro löytyy. Valitettavasti suuri osa poroista jää maastoon. Tätä löytämättä jäävien porojen osuutta pyritään pienentämään mm. erilaisia teknologisia sovelluksia hyödyntämällä.
Hanke on tehnyt sopimukset paikallisten paliskuntien kanssa laitetestaukseen liittyvien maastotöiden toteutuksesta. Paikalliset alan asiantuntijat testaavat mm. porojen radiolähetintoimintaan perustuvia kuolinkellopantoja ja GPS-GSM -pantoja. Tavoite on osallistua laitekehitykseen ja lieventää sitä kautta maasuuurpetojen aiheuttamia mittavia negatiivisia vaikutuksia kaakkoisella poronhoitoalueella.
Laitevalmistajat saavat todellisen "maastolaboratorion" ja ammattitaitoisen kenttähenkilöstön laitetestauksia varten. Ultracom Oy: n ja Tracker Oy: n laitteita on testattu jo noin kahden vuoden ajan. Laitteiden toiminnasta on saatu arvokasta tietoa laitteiden jatkokehittelyn pohjaksi. Laitetestauksen "sivutuotteena" ja tuloksena on luonnollisesti pidettävä myös löydettyjä, kuolleita poroja. Kuolleita poroja on elokuun alkuun mennessä pelkästään hanketyön tuloksena löytynyt jo yli 200 kpl. Tämä on luonnollisesti pieni osa paliskuntien alueen kokonaisvahingoista. Suurin osa petovahingoista olisi jäänyt löytymättä ilman teknisiä apuvalineitä.
Yleisesti ottaen karhu tapaa poroja luonnollisesti kevään ja kesän aikana. Porojen vasonta-aikaan karhu aiheuttaa erityisesti vasonta-alueella ollessaan pahoja vahinkoja. Ongelmana on, etta karhun tappamia pieniä vasoja ei ole mahdollista löytää, koska jäännöksiä ei juuri jää jäljelle. Susi syö poronlihaa ympäri vuoden. Ilves on poroille paha saalistaja erityisesti talvella paksun, pehmeän lumen aikaan. Samoin ahman aiheutamat tuhot ajoittuvat pääosin talvelle.
Hanketyö tukee maasuurpetojen kanta-arvointia siirtämällä löydökset Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tassu-järjestelmään.