Hanketiivistelmä - 4: Porotalouden työhyvinvointi- ja tulevaisuusselvitys

Poronhoito suurissa vaikeuksissa Kainuun ja Koillismaan alueella

Kainuun ja Koillismaan alueilla on käynnissä Suomussalmen kunnan vetämä "Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisy" - niminen hanke.

Hankkeen toimeksiannosta toteutettiin Suomen poronhoitoalueen neljän eteläisimmän paliskunnan alueella esiselvitys, jossa tutkittiin haastattelujen avulla alueen poronhoitajien hyvinvointia ja luodattiin porotalouden tulevaisuutta alueella. Maasuurpetojen aiheuttamat porovahingot nousivat esiselvityksessä keskeiseksi tekijäksi niin poronhoitajien talouden kuin työn kuormittavuudenkin osalta. Esiselvityksen toteutti Lapin yliopisto.

Esiselviyksen tiivistelmä:

Lapin yliopiston LAPPEA instituutti toteutti esiselvityksen Hallan, Näljängän, Hossa-Irnin ja Kallioluoman paliskuntien porotalouden harjoittajien hyvinvoinnista ja tulevaisuuskuvista. Selvitykseen haastateltiin 12 porotalouden harjoittajaa. Haastateltavilta kysyttiin heidän näkemyksiään elinkeinon tämänhetkisestä tilanteesta, haasteista, työn kuormittavuudesta, avun tarpeesta ja porotalouden tulevaisuudesta. Haastateltavat kuvasivat elinkeinonsa tilannetta vaikeaksi. Erityisenä syynä elinkeinon ahdinkoon pidetään suurpetoeläinten aiheuttamia vahinkoja. Haastateltavien näkemys elinkeinon tulevaisuudesta on jakautunut.

Valtaosa haastateltavista kokee, että porotalouden on pyrittävä lihantuotantoon suurpetoeläinten aiheuttamista ongelmista huolimatta. Osa haastatelluista kuitenkin kertoo, että ainoa mahdollisuus tulla toimeen vallitsevassa tilanteessa on suurpetoeläinvahinkokorvauksien saannin varmistaminen. Eteläisissä paliskunnissa porotaloudella on elinkeinon sisäisiä ja ulkoisia haasteita. Elinkeinon sisäiset haasteet muodostuvat poronhoitajien määrän vähyydestä ja porotalouden harjoittajien linjaristiriidoista. Elinkeinon ulkoiset haasteet muodostuvat suhteista viranomaisiin ja suurpetoeläimistä. Haastateltavat kertovat työn kuormittaviksi elementeiksi taloudellisen epävarmuuden, suuret työmäärät sekä ongelmallisen työnjaon. Työn kuormittavuutta on aikaansaamassa erityisesti työn mielekkyyden puuttuminen. Suuresta työmäärästä huolimatta taloudelliseen kehitykseen ei pystytä vaikuttamaan.

Haastateltavat kertovat suupetoeläinten, poronhoitajien vähyyden ja uusien nuorten poronhoitajien puuttumisen elinkeinon tulevaisuuden kannalta ratkaiseviksi tekijöiksi. Haastateltavien mielestä porotalouden tukipolitiikkaa, suurpetoeläinpolitiikkaa ja suurpetoeläinvahinkokorvausjärjestelmää tulee muuttaa, jotta porotalouden tulevaisuus olisi turvattu eteläisissä paliskunnissa. Eteläisten paliskuntien ongelmiin ei ole olemassa yhtä ratkaisua. Ongelmien ratkaisemiseksi olisi kyettävä turvaamaan tällä hetkellä porotaloutta harjoittavien hyvinvointi. Pitkällä aikajänteellä elinkeinon tulevaisuus on kuitenkin täysin riippuvainen sen uusiutumiskyvystä

Lähde: Porotalouden hyvinvointi ja tulevaisuuskuvat eteläisissä paliskunnissa

- Esiselvitys- Kirjoittajat: YTM Antti Pakkanen ja YTT Jarno Valkonen Toimittaja: Lapin yliopiston Pohjoisen yhteiskunnan tutkimusinstituutti Tilaaja Suomussalmen kunta