Hanketiivistelmä - 1: Teknologian hyödyntäminen ja testaus

Hankkeen tarkoitus on tehostaa olemassa olevan, jo hyödylliseksi osoitetun teknologian käyttöönottoa maasuurpetojen tappamien porojen etsintätyössä. Hanke tukee erilaisten paikannusteknologiasovellusten kehittämistyötä testaamalla innovaatioita käytännössä eteläisen poronhoitoalueen paliskunnissa. Hankkeen tarkoitus on luoda alueelle uutta osaamista ja uudenlaisia, käyttökelpoisia sovelluksia kuolleiden porojen paikannukseen sekä osoittaa uuden teknologian tuomia etuja käytännön poronhoitotyölle.

Hanke etsii uusia menetelmiä poronhoitotöiden helpottamiseksi nykyisessä maasuurpetotilanteessa. Menetelmiä voi hyödyntää myös maasuurpetotutkimuksissa.

Poropanta

Hankkeella on kenttätestauksessa kahden eri suomalaisen valmistajan, Tracker Oy:n ja Ultracom Oy:n GPS-poropantoja. Molemmilta valmistajilta on valittu kummiporo yleiseen seurantaan.

Tracker Oy antoi kummiporolleen nimen Valma. Ultracomin kummiporo puolestaan sai nimekseen Tyyne. Oikealla olevan linkin takaa pääset seuraamaan porojen liikkeitä lähes reaaliajassa.

Kauko-ohjattavat lentolaitteet poronhoitotyössä

Hankkeessa testataan uusimman teknologian hyödyntämistä porotaloudessa ja kokeillaan erilaisia petovahinkoja ennaltaehkäiseviä teknologisia menetelmiä sekä kehitetään menetelmiä petovahinkojen ehkäisemiseen ja todentamiseen.

Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisy- hanke tekee hankeyhteistyötä Kemijärven kaupungin Itä-Lapin ammattiopistolla käynnissä olevan kauko-ohjattujen lentolaitteiden lennättäjien koulutusjärjestelmähankkeen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on testata kauko-ohjattavien lentolaitteiden käytön mahdollisuuksia poronhoitotyössä.

Käytössä olevat lentolaitteet ovat joko kiinteäsiipisiä tai helikopterityyppisiä lentolaitteita. Moottori voi olla joko sähkötoiminen tai polttomoottorilla toimiva laite. Laitteeseen voi kiinnittää erilaisia sensoreita, esimerkiksi kamera, videolaite tai lämpökamera.

Laitetta voi kuvitella pystyttävän käyttämään monenlaisessa poronhoitotyössä: vaikkapa porojen kokoamisen suunnitteluun ja radiosignaalien vastaanottoon. Kokeilun edetessä tavoitteena on selvittää lentolaitteiden erilaisia käyttömahdollisuuuksia poronhoitotyössä. Lentolaitteista oletetaan olevan hyötyä myös esimerkiksi riistakantojen kanta-arvioinnissa sekä maa- ja metsätalouden erilaisissa toimissa.

Kauko-ohjattavien lentolaiteiden toimintaa maastotestattiin ensimmäisen kerran Kuusamossa perjantaina 25.5.2012. Ohessa linkki aiheesta kertovaan artikkeliin: Lentävä pallogrilli löytää kuolleen poron

Tavallisin radiosignaalien vastaanottomenetelmä on kuitenkin käsivastaanotin. Käsivastaanottimen haittapuolena on suppeampi havainnointietäisyys verrattuna esimerkiksi lentolaitteesta toteutettavaan signaaliin vastaanottoon.

Korppi ja kotka poronomistajan työkavereita - lintuseuranta

Itärajan runsaslukuiselle maasuurpetokannalle puolivilli, vapaasti laiduntava poro on helppo saalis. Poronhoitaja saa korvauksen kuolleesta porosta ainoastaan siinä tapauksessa, että poro löydetään ja viranomainen todentaa sen maasuurpedon tappamaksi.

Raadon löytäminen erämaista on verrattavissa neulan heinäsuovasta etsimiseen. Sitä varten poronomistajien on turvauduttava erilaisiin, poron löytämistä helpottaviin teknisiin ratkaisuihin radiolähetinpannoista lähtien. Myös vanha, tutut keinot on otettava käyttöön. Raatoja hyväksikäyttävät linnut ovat aina olleet poronhoitajan työkavereita selkosilla. Hankkeessa onkin otettu ohjelmaan lintujen seurannan tehostaminen. Tarkoituksena on valjastaa korppi ja maakotka lähettimillä, joiden lähettämiä signaaleja seuraamalla löydetään myös raato.

Raatojen havainnoinnin lisäksi projektissa saadaan tietoa alueen lintujen ekologiasta.

Kolmas tavoite on testata erilaisten lähettimien toimintaa. Testattavana on korpille asennettava, radiosignaalia lähettävä lähetin sekä kotkalle asennettava satelliittilähetin. Hanke luo maastolaboratorion, jossa laitevalmistajat voivat testata tuotteitaan.

Aiheesta julkaistiin artikkeli Poromies 4/2012 -lehdessä. Artikkelissa kerrotaan operaaton tuloksista. Lisäksi Kotka-aiheesta on uutisoitu useissa valtakunnan medioissa, kuten YLE:n pääuutislähetyksessä 5.1.2013.

Lämpökamerateknologia

Maasuurpetojen vaikutukset, seuranta ja vahinkojen ennaltaehkäisyhankkeessa toteutetaan uraauurtava kokeilu, jossa testataan nykyaikaisen lämpökamerateknologian käyttömahdollisuuksi poronhoitotyössä. Teknologiaa voi kuvitella käytettävän myös maasuurpetojen, erityisesti karhun, kanta-arviointia tukevana toimintana. Menetelmä voisi olla käyttökelpoinen mm. riistaeläinlaskentaan maastolaskennassa ja porojen havainnointiin liittyvien töiden helpottajana. Lämpökameraa käytetään jo nyt hyvin erilaisiin tarkoituksiin, mm. kadonneiden ihmisten etsintään maastosta. Myös miehittämättömien lentolaitteiden käyttökelpoisuutta lämpökameran käytössä tutkltaan.

Samassa yhteydessä testataan kuolleisuuspantojen lähettämien signaalien ilmasta tapahtuvan vastaanoton tehokkuutta verrattuna maasta käsin tehtävään peilaukseen.

Hanke valitsi perusteellisen, tarjouskilpailun perustuvan harkinnan jälkeen yhteistyökumppanikseen kokeneen Eves-Air Oy- nimisen yhtiön. Eves Air Oy:llä on vankka kokemus mm. metsäpeurojen pannoituslennoista, porotalouden tehtävistä ja helikopteri-lämpökameraoperaatioista. Helikopteriin integroitavista radiosignaalien vastaanottolaitteistoista vastaa suomalainen, langattomaan tiedonsiirtoon erikoistunut Ultracom Oy.

Valitettavasti Eves Air Oy:n lämpökameran ohjausjärjestelmäongelmien vuoksi operaatiota ei ollut mahdollista toteuttaa alkutalven 2013 aikana. Aiheeseen palaillaan loppuvuodesta 2013.

Poromiehen työsuojelun kehittäminen

Hankkeessa testataan teknologisia menetelmiä poromiehen työturvallisuuden parantamiseksi.

Poronhoitaja liikkuu usein televiestintään tarkoitettujen verkkojen ulottumattomissa. Tämän katsotaan olevan usein selvä työturvallisuusriski: onnettomuuden tapahtuessa on tällöin mahdotonta pyytää apua. Valtakunnan itärajalla ja pohjoisesssa Suomessa tällaisia alueita on olemassa.

Ratkaisuksi ongelmaan hanke testaa Ultracom Oy:n kehittelemää laitteistoa, joka toimii VHF- taajuusalueella poroelinkeinolle suunnatuilla yhteiskäyttökanavilla. Laite toimii toistinasemana, joka lähettä VHF-puhelimilla lähetettyä puhesanomaa eteenpäin toiseen VHF-puhelimeen.

Teknologisten sovellusten käyttötaitojen kehittäminen

Nykyaikainen poronhoitotyö edellyttää erilaitteden käytön tuntemista. Mm. GPS- maastopaikantimet, -pannat, erilaiset radiosoognaalia lähetitävä pannat ja tietokoneet ovat tullee olennaiseksi osaksi poronhoitotyötä. Näiden kalliden käyttö edellyttää käyttäjiltään syvällistä teknistä tietämystä.

Hanke järjesti syksyllä 2011 koulutustilaisuuden erityisesti maastopaikantimien käyttöön sekä paikantimella kerättyjen tietojen tallentamiseen ja käsittelyyn liittyen. Tilaisuuden koulutuksen toteutti Lapin ammattiopisto (nykyisin Redu). Lisäksi laitetoimittajat ovat osaltaan antaneet käyttökoulutuksiaan valmistamiensa laitteden käytössä.

Liikennevaroitusjärjestelmän testaaminen (poro)

Porokolareissa kuolee vuosittain 3500-4000 poroa. Porokolareista aiheutuneiden kokonaiskustannuksien on arvoitu nousevan jopa 15 milj. euron suuruiseksi. Työtä porokolareiden määrän ehkäisemiseksi tehdään useilla rintamilla. Petohankkeen ohjelmaan otettiin liikennevaroitusjärjestelmäsovellusten löytäminen ja niiden käyttökelpoisuuden testaaminen porovaroitusjärjestelmänä. Testaus järjestettiin kutsumuotoisena: Petohanke järjesti "maastolaboratorion" ja ammattitaitoisen testaushenkilöstön ja järjestelmien valmistajat ja myyjät luovuttivat laitteensa testaukseen.

Testattavat laitteet olivat suomalaisen Trafino Oy:n maahantuoma, ruotsalaisen Amparo Solutions Ab:n valmistama SeeMe- liikennevaroitusjärjestelmä. Järjestelmä pohjautuu Ruotsissa jo käytössä olevaan ja toimivaksi osoittautuneeseen liikennevaroitusjärjestelmään. Järjestelmä on Ruotsissa käytössä mm. suojateiden varoitusjärjestelmänä sekä maanteiden varsilla riistavaroitusjärjestelmänä. Suomessa järjestelmää testataan useissa kohteissa mm. suojateiden varoitusjärjestelmänä.

Toinen testattava järjestelmä on suomalaisen Tracker Oy:n järjestelmä, joka pohjautuu porotaloudessa käytössä olevaan, nk. Älynappi- SuperBoazu -poropaikannusjärjestelmään. Kumpaakaan järjestelmää ei ollut testattu Suomessa nimenomaan porovaroitusjärjestelmänä maanteiden varsilla.

Testaus toteutettiin 1.12.2011-31.3.2012 välisenä aikana arktisissa oloissa Pudasjärvellä metsätien varrella sekä porotarhassa. Testauksen tulokset voidaan kiteyttää seuraavasti:

1) Järjestelmät eivät teknisiltä ominaisuuksiltaan olleet valmiita porovaroitusjärjestelmäksi maanteiden varsille. Laitevalmistajat päivittivät järjestelmiään hanketestauksen tulosten pohjalta. Suhteellisen lyhyt testausaika ei kuitenkaan mahdollistanut valmistajien päivittämien versioiden jatkotestaamista. 2) Perusainekset toimivalle järjestelmälle ovat kuitenkin olemassa, joten saatujen kokemusten pohjalta testausta suositellaan jatkettavaksi mahdollisissa uusissa hankkeissa.